pyhäinmiesten päivä

Vanhoista ajoista on Suomessa vietetty syksyllä sadonkorjuun päättymisen jälkeen kekriä. Koska se ajankohdaltaan sattui lähelle kristillistä pyhäinpäivää, se on myöhempinä aikoina usein samastettukin pyhäinpäivän kanssa, josta kansanomaisesti onkin käytetty myös nimitystä kekri. Kekriä vietettiin alun perin maanhaltijan eli pellonviljelyä ja karjan hedelmällisyyttä turvanneen Kekri-jumalan kunniaksi.  Kekrin vakavampi osuus oli omistettu vainajille ja silloin oli käyttäydyttävä hillitysti. Kekrin toisen päivän perinteisiin kuului niin sanottu kekrin kiertäminen eli manalasta tulleiden naamareihin ja nurin käännettyihin turkkeihin pukeutuneiden kekrittärien, köyrihönttämöiden tai köyripukkien kulkeminen taloissa vaatien kestitystä uunin särkemisen uhalla. Kekritulia poltettiin paikoin haltiain houkuttelemiseksi. Kekritulilla tanssittiin ja pidettiin hauskaa